Joulukin oli ja meni. Sain pari joululahjaakin, joissa kummassakin oli samat sisältö eli luu. Varsin raskasta koko joulunaika kun koko huusholli tuoksuu herkuilta ja ihmisiä ramppaa ovesta sisään ja ulos. Jälleen se punatakkinen tyyppi tepasteli muina miehinä sisään ulko-ovesta ja jakoi ihmisille lahjoja. Tosin meikäläiselle on hyvin selvää että takin alla oli Vaari mutta pikkuipanaan meni täydestä kuin väärä raha.
Olen voinut hyvin. Kutka meni menojaan ja sen jälkeen olenkin ollut taas terve kuin pukki ! Kävin retkeilemässä isännän kanssa Kuhankuonolla ja vanhan tavan mukaan kävimme marketista ostamassa makkarapaketin koska meillä on tapana grillata nuotiomakkaraa aina kun päästään reissuun poikien kesken.
Vaarin luona kohnasin eilen kierrätysjätteitä. Viskelin foliovuuat ja purkit lattialle jotta voisin paremmin niitä nuoleskella, kuljetin purkinkannetkin eteisen lattialle. Harmi vaan joku olikin pessyt ne niin puhtaiksi ettei ollu mitään nuoltavaa mutta aina kannattaa kuitenkin tarkistaa !
Olen saanut iän tuomaa elämän kokemusta näin 5,5 vuotiaana että tiedän miten mihinkin käskyyn pitänee suhtautua. Esim. tänne -käsky on hyvin suhteellinen. Vaarilla tiedän tarkalleen miten kauan ihmisillä menee ahtautua autoon, kerkiän aivan hyvin haistella ensin puut ja merkkailla ja ruopia ennen kuin menen autolle. Pääasia että etenee autoa kohden kuitenkin. Eikä sinne parane liian aikaisin mennä, sitten vasta kun tosissaan ollaan menossa. Voi aivan hyvin hoitaa omat hommansa ensin. Kyllähän minä aina tottelen ja menen mutta omaan tahtiin kun ei kerran mikään kiire ole. Tosin osaan olla kyllä ripeäkin, ainakin jos tiedän että on palkkioita taskussa. Muuten ei kannata hoppuilla.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti