Lumet sulaa Varsinais-Suomessa hyvää tahtia, kohta päästään jäljestämään. Se on lempiharrastukseni. Minulla on ihan oma pakastearkkukin johon emäntä on pakastanut verta mejäilyä varten. Olen kuulemma hyvä jäljestäjä, kun kerran saan jäljestä vainun menen kuin juna raiteella pitkin metsää yleensä kanille asti. Vahvuuteni onkin rauhallinen luonne, kyky keskittyä ja into tehdä hommia, luonnetestituomarikin (luonnetestitulokseni +170) sanoi että vaikutan tyypiltä jota ei ihan pikkupörriäiset haittaa kun teen hommia ja se on kyllä totta. Viime kesänä tulikin startattua ekassa kokeessa josta tulikin tulokseksi AVO2 (38 pistettä) ja samalla sain kotiin viemiseksi AVO-luokan paras koira pokaalin. Hiukan jäi kyllä hampaankoloon se yksi hukka metsätiellä. Mutta taas on uusi kesä tulossa ja olen kuullut miten emäntä on suunnitellut jo treenejä...

Vatsavaivoista olen kärsinyt. Syykin selvisi, emännän pienen salapoliisityön johdosta. Eräs vanhempi tosi mukava naisihminen antoi minulle salaa hiivaleipää kylässä. Kerrankin avokätinen ihminen, kotona tulee niin kovin pieniä paloja ja vähän jos jotain saan. Tämä kaikki aiheutti pientä kiehuntaa kotona, emäntä on kiroillut pari päivää tätä asiaa ja ollut kiehuntapisteessä tuolle tädille. Minä olen taasen dieetillä, mikä on mielestäni tosi tylsää kun tattiin tulvii mitä herkullisempia hajuja vähän väliä. Emäntä sanoi että nyt alkoi "kovaa peliä Bostonissa" en pääse enää kylään joihinkin paikkoihin... ikävä homma, juuri niitä paikkoja missä tarjoilu pelaa...

(Emännän sivukommentti: On se vaan kumma miten koiran koulutuksessa ei koskaan ole tarvinnut pakkoa käyttää, mutta ihmisiin ei näköjään tehoa mikään muu.. GRRR)